- Bulgaria liittyy euroalueeseen 1. tammikuuta, jolloin yhteisvaluuttaa käyttäviä maita on 21.
- Maan 145 vuotta vanha valuutta leva poistuu käytöstä. Muutos sitoo Bulgarian tiiviimmin länteen.
- Jäsenyys saattaa omalta osaltaan lisää inflaatiopaineita euroalueella.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Euroalue laajenee ensi viikolla, kun Bulgariasta tulee yhteisvaluutan käyttäjä. Euroa käyttävien maiden määrä kasvaa siten 21:een tammikuun ensimmäisenä päivänä.
Muutos on erityisen historiallinen Bulgarialle. Sen oma, 145 vuotta käytössä ollut valuutta leva jää pois käytöstä kuukauden siirtymäkauden jälkeen helmikuussa alussa.
Historiallista on sekin, että itäeurooppalainen valtio sitoutuu yhä tiiviimmin länteen juuri nyt, kun Euroopan itälaidalla Ukrainassa taistellaan siitä, mihinpäin tulevaisuuden katseet suunnataan.
Tosin Bulgarian kohdalla kyse ei ole mistään äkkinäisestä takinkäännöstä. Bulgaria on ollut puolustusliitto Natossa parikymmentä vuotta ennen Suomea, vuodesta 2004 lähtien. EU:n jäsenmaa siitä tuli vuonna 2007.
Bulgaria lisää inflaatiopaineita
Bulgaria on tavoitellut eurojäsenyyttä vuosia, mutta erityisesti kova inflaatiotahti on lykännyt jäsenyyttä.
Vihdoin viime kesänä maan onnistui painaa hintojen nousu prosenttiyksikön kymmenys alle EU:n edellyttämän 2,8 prosentin rajan.
EKP:lle jäsenmaiden eritahtinen hintojen nousu tuottaa päänsärkyä, kun kaikkien jäsenmaiden taloutta on ohjattava yhteisellä korkopolitiikalla.
Esimerkiksi Suomen matelevalle talouskasvulle nykyistä alempi korkotaso oli eduksi. Samaan aikaan korkoja pitäisi päinvastoin nostaa, jotta esimerkiksi Viron ja Itävallan hintojen kovaa nousua voitaisiin jarrutella.
Korkeampi inflaatio voisi periaatteessa vaikuttaa korkoihin nostavasti. Bulgaria tulee nyt omalta osaltaan hieman kiihdyttämään euroalueen inflaatiopaineita.
Se on Suomelle huono uutinen – joskaan ei kovin suuri. Bulgarian talouden painoarvo euroalueella on Suomen Pankin vanhemman neuvonantaja Lauri Vilmin mukaan puolentoista prosentin luokkaa.
Runsaan kuuden miljoonan asukkaan Bulgarian talous on kooltaan hiukan pienempi kuin Suomen, mutta suurempi kuin kolmen Baltian maan yhteensä.
Korkea korko on omiaan hidastamaan yritysten investointeja ja siten se jarruttaa talouden vauhtia. Se tekee myös asuntolainojen hoitamisen kalliimmaksi, jolloin muuhun kuluttamiseen jää vähemmän rahaa.
Talous kasvaa, velkasuhde kadehdittava
Suomen talouteen verrattuna Bulgarialla on muutama asia hyvässä kunnossa.
Julkisen velan taso ei ole lähelläkään Suomea. Velkaantuminen on kohtalaisessa vauhdissa, mutta se on pysynyt kuitenkin euro-maiden tavoitteessa eli korkeintaan kolmessa prosentissa.
Bulgarian talous kasvaa selvästi ripeämmin kuin Suomessa. Viime vuosina talouskasvu on ollut heikoimmillaan sitä, mitä se on Suomessa vahvimmillaan.
Kaikkiaan elintaso on kuitenkin kolmasosan heikompi Suomeen verrattuna, kun sitä mitataan ostovoiman huomioon ottavalla bruttokansantuotteella asukasta kohden.
Myös hintojen nousu on ollut vauhdikasta, joskin aivan viime aikoina sitä on saatu hillittyä.
Valuutan vaihtuminen on suuri muutos myös uudelle jäsenmaalle.
Bulgarialla on jo pitkään ollut kiinteä valuuttakurssi suhteessa euroon, joten siltä osin asetelma kaupassa euromaiden kanssa ei muutu.
Ulkomaankaupassa valuutanvaihtokustannukset kuitenkin jäävät valtaosin pois, koska Bulgarian tärkeimmät kauppakumppanit, Saksa ja Italia käyttävät euroa.
EKP:n tarjoamat leveämmät hartiat tarjoavat pankkijärjestelmälle vakautta. Toisaalta riskinä on, että rahoitus voi johtaa taloudessa ylikuumentumiseen ja hintojen nousuun.
Iloinen perheenlisäys euromaille
Entä mikä merkitys euromaille on sillä, että joukkoon saadaan uusi jäsen?
– Se on enemmän symboli. Se osoittaa, että perheeseen halutaan tulla ja integraatio on etenevä, Vilmi tiivistää.
Bulgaria ei ole jäsenyydestään huolimatta joutunut ainakaan eurohuuman kouriin. Eurobarometri-kyselyssä kansasta enemmistö on euroa vastaan.
Bulgarian esimerkki voi ehkä hiukan lisätä myös naapurimaa Romanian paineita tulla europerheeseen tärkeän kauppakumppaninsa perässä.
– Valuuttakurssin heilahteluilla voi olla joku merkitys, mutta tuskin kovin isoa merkitystä.
Sofiassa jonotettiin uunituoreita bulgarialaisia euro-kolikoita keskuspankin edustalla heti joulukuun alussa.
Ennen Bulgariaa euroon siirtyi toissa vuonna Kroatia, mutta nyt uusia jäsenehdokkaita ei ole tulossa sisään odotushuoneesta.
Jäsenyyden edellytyksenä on se, että hakijamaa on ollut ERM II -järjestelmässä eli niin sanotussa euroregiimissä vähintään kaksi vuotta. Sen on siis samalla täytettävä euromaalta vaadittavat ehdot muun muassa inflaation, julkisen velan ja korkojen suhteen.
Tällä hetkellä vain Tanska täyttää tämän ehdon, mutta Vilmin mukaan Kööpenhaminassa ei toistaiseksi ole halua vaihtaa kruunua euroksi. Tanskan lisäksi euron ulkopuolella ovat EU-maat Puola, Ruotsi, Tshekki ja Unkari.
Pääkaupunki: Sofia
Väkiluku: noin 6,4 miljoonaa
EU:n jäsenmaa: 1.1.2007 alkaen
Rahayksikkö: Bulgarian leva, vaihtuu euroksi 1.1.2026.
Naapurimaat: Kreikka, Turkki, Serbia, Pohjois-Makedonia ja Romania
Muokattu 26.12.2025 kello 9.51: Poistettu jutusta yksi grafiikka, koska se sisälsi virheellistä tietoa EU:n perustamisvuodesta ja siitä, että Ukraina olisi EU:n jäsen.
Korjattu 26.12.2025 kello 13.08: Palautettu juttuun korjattu grafiikka: korjattu EU-maat-kohdasta ensimmäinen vuosiluku, aiemmin kohdassa oli vuosiluku 1953. Lisäksi poistettu vuodesta 2004 Ukraina, joka ei ole vielä EU-maa.
