EU | Iranin sota paljasti EU:n vaikutusvallan rajat – nyt suhteita Lähi-itään yritetään vahvistaa
EUHistorialliseksi sanotussa kokouksessa EU-johtajat tarjosivat yhteistyötä ja tiiviimpiä taloussuhteita Lähi-idän maille.
Pääministeri Petteri Orpo tapasi perjantaina Kyproksen presidentin Níkos Christodoulídisin, joka isännöi EU-johtajien huippukokousta.
25.4. 16:41
Nikosia
Lue tiivistelmä
EU hakee uutta alkua suhteissaan Lähi-idän maihin tarjoamalla yhteistyötä ja tiiviimpiä taloussuhteita.
Historialliseksi kuvattu kokous järjestettiin perjantaina Kyproksella, missä Lähi-idän johtajat tapasivat EU-johtajia ensimmäistä kertaa.
Pääministeri Petteri Orpo kuvasi tapaamista historialliseksi ja toivoi aitoa kumppanuutta Euroopan ja Lähi-idän maiden välille.
EU hakee uutta alkua suhteissaan Lähi-idän maihin. Se tarjoaa alueen maille yhteistyötä ja tiiviimpiä taloussuhteita yrittäessään vahvistaa vaikutusvaltaansa alueella.
Iranin sota on jälleen kerran paljastanut, kuinka paljon Lähi-idän tapahtumat vaikuttavat Eurooppaan. Hormuzinsalmen sulkeutuminen on sysännyt Euroopan uuteen energiakriisiin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa kuvaa Iranin sodan vaikutuksia tuhoisiksi.
”Euroopan turvallisuus on kytköksissä tähän alueeseen”, Costa sanoo.
Sota on myös antanut muistutuksen siitä, kuinka rajallista EU:n vaikutusvalta alueella on. Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin sotiessa Costa ja muut EU-johtajat ovat kiertäneet Lähi-idän pääkaupunkeja yrittäen löytää tilanteeseen diplomaattista ratkaisua, mutta ponnistelut eivät ole tuottaneet näkyviä tuloksia.
Nyt EU yrittää tiivistää suhteitaan alueen valtioihin ja kasvattaa vaikutusvaltaansa alueella.
Uutta alkua suhteisiin haettiin perjantaina Kyproksella, missä joukko Lähi-idän johtajia osallistui EU-johtajien huippukokoukseen. Ensimmäistä kertaa järjestettyyn tapaamiseen osallistuivat neljän maan valtionpäämiehet sekä Persianlahden maiden neuvoston pääsihteeri.
Tapaaminen järjestettiin EU-puheenjohtajana toimivan Kyproksen aloitteesta. Maa katsoo, että EU:n pitää syventää suhteitaan eteläiseen naapurustoon.
”Toivon, että tämän päivän tapaaminen on alku jatkuvalle dialogille kumppaneidemme kanssa”, sanoi tapaamista isännöinyt Kyproksen presidentti Níkos Christodoulídis.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) kuvasi tapaamista historialliseksi.
”Toivottavasti kertoo jotain tästä ajasta, että aidosti haetaan kumppanuutta Euroopan ja näiden maiden välillä”, Orpo sanoi. ”Toivon, että tällainen kehitys saa enemmän sijaa ja että näkisimme parempaa kehitystä laajemmin Lähi-idässä ja Persianlahden alueella.”
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että EU haluaa siirtyä suhteissa kriisinhoidosta laajempaan yhteistyöhön.
Persianlahden maille Von der Leyen ja Costa tarjoavat apua sodassa vahingoittuneen energiainfrastruktuurin korjaamisessa sekä uusien yhteyksien rakentamisessa niin, että riippuvuus Hormuzinsalmesta vähenee.
EU yrittää tukea myös Syyrian vakauttamista diktaattori Bashar al-Assadin syrjäyttämisen jälkeen. Maalle asetetut pakotteet on purettu, ja kokouksessa von der Leyen tarjosi maalle tulevaisuudessa syvempiä taloudellisia suhteita, mikäli uusi presidentti Ahmed al-Sharaa onnistuu vakauttamaan maan ja turvaamaan eri väestöryhmien oikeudet.
Esiin nousi myös EU:n suhde Israeliin. Orpon mukaan Lähi-idän johtajat esittivät kovaa kritiikkiä Israelin toimille Gazassa ja Länsirannalla. Israel on sodan aikana myös iskenyt naapurimaihin Syyriaan ja Libanoniin.
Kokoukseen osallistunut Syyrian presidentti al-Sharaa vaati kansainvälistä yhteisöä puuttumaan Israelin aggressioon. Libanonin presidentti Joseph Aoun sanoi, että Libanon maksaa sodasta kovaa humanitaarista hintaa. Arviolta miljoonaa libanonilaista on joutunut jättämään kotinsa sodan seurauksena.
Tapaamisen järjestelyt käynnistettiin paljon ennen Iranin sodan syttymistä, eikä sota varsinaisesti ollut tapaamisen aiheena. Sota kuitenkin antoi tuoreen muistutuksen siitä, kuinka riippuvainen EU Lähi-idän tilanteesta on.
Yhdysvallat on vaatinut Euroopan maita osallistumaan Hormuzinsalmen avaamiseen, minkä EU-maat ensi alkuun torjuivat. EU-maiden viesti oli, että kyseessä ei ole Euroopan sota.
Kyproksen presidentti asettuu eri linjalle. Kypros altistui sotatoimille jo sodan ensi päivinä, kun Iran iski drooneilla saarella sijaitseviin Britannian lentotukikohtiin.
”Torjun kaikki yritykset etäännyttää meidät näistä tapahtumista. Tämä on meidän naapurustoamme”, Christodoulídis sanoo.
